Mitä tarvitaan koko perheen hyvinvointiin?

Arjen keskellä riittävistä voimavaroista huolehtiminen on erittäin tärkeää väsymisen ehkäisemiseksi. Voimavarojen kasvattaminen ei vaadi taikatemppuja vaan hyvinvointia pystytään lisäämään hyvin arkisilla toimintatapojen muutoksilla. Vanhempi muista aina myös, että lisäämällä omaa hyvinvointiasi lisäät myös lastesi hyvinvointia! Jo pelkällä aidon läsnäolon lisäämisellä pääsee pitkälle.

Informaatiotulva

Suuri arjen kuormittaja on loputon informaatiotulva, johon törmäämme kaikissa medioissa. Maailma on läsnä ja varsinkin tähän kevääseen liittyvä huoli ja turvattomuus on näkynyt erityisesti
lasten elämässä. Pieni lapsi ei tarvitse uutisia ja viihdemedian käyttö tulisi suositusten mukaan rajata korkeintaan 2 tuntiin. Toteutuuko tämä teillä? Aikuisen on hyvä aina muistaa, että toimii esimerkkinä lapsille. Jos kännykkä on itsellä koko ajan esillä ei ole ihme että lapsi on kovin kiinnostunut sen käytöstä. Iltaisin ja viikonloppuisin olisi hyvä hyllyttää koko perheen elektroniikka ja keskittyä yhdessä tekemiseen. Esimerkiksi lauta- ja korttipelit, kirjojen lukeminen, vanhat pihaleikit tai yhdessä leipominen tuo hyvää mieltä kaikille!

Liikunta

Ihminen on luotu liikkumaan, mutta passiivisen elämäntapamme myötä liikunnan merkitys elämässämme on saattanut vähentyä. Pieni lapsi on kuitenkin aina liikkeessä ja lapselle olisikin
hyvä tarjota päivittäin liikettä. Virallinen suositus leikki-ikäisen lapsen päivittäiseksi liikkumisajaksi on kolme tuntia. Tämä ei tarkoita tiukkaa harrastamista vaan lapsen kehitykseen
sopivaa oma-aloitteista liikkumista. Yhdessä liikkuminen tarjoaa hyvää mieltä ja opettaa lasta omaksumaan liikkumisen osaksi elämäntapaa. Näin liikunnasta tulee elämäntapa koko iäksi. Sama koskee myös ravintoa ja palautumista. Lapsena opitut taidot kantavat läpi elämän ja siksi niihin on hyvä panostaa lapsuudessa.

Luonto

Luonnossa liikkuminen virkistää niin mieltä kuin kehoakin. Lapsi nauttii ympäristönsä tarkkailusta ja perheen yhteinen metsäretki voikin koostua esimerkiksi erilaisten luonnon materiaalien tunnistamisesta, eväistä ja ennen kaikkea kiireettömyyden tunteesta. Luonto tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutkia kaikilla aisteilla ja sitä kannattaa hyödyntää. Yhtenä hypoteesina allergisten sairauksien yleistymiselle pidetään liiallista hygieniaa. Suomen verrattain saasteeton luonto tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa omaa mikrobiomiaan ja sormet kannattaa työntää maahan. Omalla kokemuksella voin todeta, että puutarhatyöt yhdessä lasten kanssa on parhautta. Ja mikä onkaan parempi palkka kuin katsella kuinka pienet kädet poimivat kypsyneet mansikat.

Palautuminen ja uni

Levon ja palautumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jokainen tarvitsee palautumista ja riittävälle rauhoittumiselle tulee luoda mahdollisuudet päivittäin. Täytyy muistaa, että kiireisen
elämäntyylimme keskellä myös rauhoittumista joutuu usein harjoittelemaan. Lapselle hyviä rauhoittumiskeinoja ovat esimerkiksi lukuhetki aikuisen kanssa tai satuhieronta. Nämä rauhoittumishetket tarjoavat aina myös kummallekin osapuolelle paljon; yhteyttä ja läsnäoloa, positiivisuutta ja rentoutumista.

Lapsi ja aikuinen tarvitsee palautumista

• Kasvuun
• Uuden oppimiseen
• Keskittymiskykyyn
• Luovuuteen
• Itsetunnon kehittymiseen
• Immuniteetin vahvistamiseen

Varsinkin aikuisilla käy helposti niin, että väsyneenä ja kiireisenä sortuu epäterveellisiin ruokavaihtoehtoihin eikä lenkillekään tee mieli lähteä. Paranna palautumistasi sulkemalla kaikki
mediat vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa (ja mene ajoissa nukkumaan!), harrastamalla kevyttä liikuntaa alkuillasta, joogaamalla ja kiinnittämällä huomiota unihygieniaan. Säännöllinen
lihashuolto hieronnan merkeissä sekä hermoston tasapainoa tukeva neurosonic kannattaa sisällyttää oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Ravinto

Niin aikuinen kuin lapsi tarvitsee ravintoaineita voidakseen hyvin. Terveellisestä ravinnosta kannattaakin tehdä koko perheen juttu ja opetella syömään yhdessä samaa ravitsevaa ruokaa. Lasta
kannattaa totutella pienestä alkaen syömään esimerkiksi monipuolisesti kasviksi. Mutta uusia makuja oppii myös myöhemmin. Tarvitaan keskimäärin 15 maistelukertaa, että uusi maku tulee
tutuksi. Ei siis kannata luovuttaa heti vaikka parsakaali ei maistuisikaan – myöskään omalla kohdalla.

Yhtenä suurimmista haasteista kasvisten ja marjojen puutteen ohella koen liiallisen sokerinkulutuksen. Asiaan on viime vuosina elintarviketeollisuudessa alettu kiinnittämään huomiota, mutta silti lisättyä sokeria saadaan keskimäärin liikaa. Sokerikuormaa lisäävät salakavalasti aamiaisella ja välipaloilla käytetyt valmisteet kuten murot, jogurtit, vanukkaat ja juomat. Puhumattakaan jäätelöistä, leivonnaisista ja mehuista, joita lapset oppivat käyttämään jo pieninä. Ihminen on luonnostaan mieltynyt makeaan äidinmaidon kautta, mutta sokerin rajoittamisen kautta oppii nauttimaan paljon aidommasta makumaailmasta. Aikuisen esimerkki ja valinnat vaikuttavat lapsiin myös tässä asiassa. Ravinneköyhän, liikaa energiaa sisältävän ja yksipuolisen ravinnon seuraukset näkyvät väsymyksenä, ylipainona ja muina kroonisina sairauksina. Ei kuitenkaan hätää! Uusia tapoja pystyy arkeen ujuttamaan hiljalleen jos vain halua on. Tukea ja käytännönohjeita voit saada ravintovalmennuksesta. Uusista elämäntavoista kannattaakin tehdä perheen yhteinen positiivinen juttu.

Tekstin on kirjoittanut Eeva Jäsberg, FLT Ravintovalmentaja ja urheiluhieroja. Tutustu Voimahyvinvoinnin kotisivuihin.

Rentouttavaa hierontaa sekä Voimahyvinvoinnin valmennuspalveluita saat myös Piispalasta.