Varaa majoitus

Nurmijärven seurakunnan kanssa riparilla Piispalassa

Tämän rippikoulun toteutuminen ei ollut kirkossa kuulutettua vielä huhtikuussa. Lopulta kuitenkin leirille näytettiin vihreää valoa. Vanhempainillassa ennen leiriä isoset iloitsivat siitä, että pääsivät hetkeksi pois kotoa. Monethan olivat viettäneet suuren osan aikaa kotioloissa maalis-toukokuussa.

Lähdimme Nurmijärveltä normaalia isommalla bussilla, jotta jokaiselle nuorelle ja ohjaajalle olisi oma penkkirivi. Ennen lähtöä kukin leiriläinen oli mitannut kuumeen ja varmistanut,että on kunnossa. Niitä, joilla oli jotain oireita jäivät kotiin. Me ohjaajat pidimme maskia päässämme. Matkalla pysähdyimme kerran vessatauolle, mutta emme käyneet syömässä vaan söimme eväät. Näin vältimme ylimääräisiä kontakteja ja pienensimme koronariskiä.

Tämän rippikoulun toteutuminen ei ollut kirkossa kuulutettua vielä huhtikuussa

Rippikouluryhmämme toimi koko ajan vain omassa porukassa Piispalassa, emmekä olleet toisten ryhmien kanssa tekemisessä. Huolehdimme Piispalan antamista ohjeistuksista käsidesin käyttämisen ja tilojen desifioimisen suhteen. Käsiä pesimme huolellisesti etenkin ennen ruokailua. Tämän nuoret olivat oppineet jo kevään poikkeusolojen aikana.

Miten pystyimme toteuttamaan oppitunnit ja yhteisen leikit?

Oppitunnit pidimme lähtökohtaisesti kahdessa ryhmässä tai sitten koko porukalla ulkona. Toteutimme paljon toiminnallisia juttuja, kuten ristin tie, piilossa olevan vainotun kristityn etsintä ja käskyrata. Ilmat olivat todella suosiollisia ja lämpimiä, joten oppitunteja oli luontevaa pitää ulkona. Yhteisleikeissä emme voineet ottaa toisia käsistä kiinni ja muutenkaan ottaa kontaktia, joten tässä kohtaa piti soveltaa ja käyttää luovuutta. Isoset onnistuivat silti valitsemaan leikkejä, joissa kaikki pääsivät mukaan ilman kontekteja, kuten laululeikit (Nooa, Sutsi satsi), tervapata ja ponileikki.

Yhteisleikeissä emme voineet ottaa toisia käsistä kiinni ja muutenkaan ottaa kontaktia

Meidän laskettiin yhdeksi porukaksi, joten nuorten kanssa kirjaimellisten turvavälien pitäminen ei ollut mahdollista. Muistutimme kuitenkin, että ei halailtaisi oltaisi lähikontaktissa toisten kanssa. Ainakaan julkisilla paikoilla tämä ohjeistus otettiin tosissaan. Onhan tämä siinä mielessä erilaista, että riparikokemukseen normaalisti kuuluvat fyysiset kontaktit loistivat poissaolollaan. Omalla riparilla juuri halauspiirit olivat niitä ikimuistoisimpia juttuja. Nuoret tuntuivat kuitenkin suhtautuvat asiaan hyviin eikä minun korviini kantautunut valituksia. He sopeutuvat siis mainiosti vallitsevaan tilanteeseen.

Piispalan järjestävät aktiviteetit SUP-lautailu ja jousiammunta osoittautuivat menestyksiksi. Nuoret pitivät niistä paljon. Saimme kuulla niistä positiivista palautetta. Aktiviteettien vetäjät ohjeistivat kiitettävästi ja koronaturvallisesti. Itse aktiviteeteissa oli tekemisen meininkiä ja onnistumisen kokemuksia. Kiitos siitä Piispalalle!

Riparilauluja ja virsiä lauloimme kanttorin mukaan sopivalla volyymilla. Ei ollut huutamista. Lauluista osa oli todella suosittuja, joten olemme iloisia,  että saimme luvan laulaa leirillä. Juha Tapio Sitkeä sydän ja Pekka Ruuskan Kuljeta ja johda olivat suosikkeja.

Voisi sanoa, että koronaohjeet olivat kyllä mielessä, mutta itse taudin vaara ei leijunut ilmassa. Riparilla onnistuttiin keskittymään itse asiaan kristinuskojen perusoppien opetukseen ja hyvän leirin toteuttamiseen. Nuoret kokivat olonsa turvalliseksi ja he viihtyivät hyvin täällä. Voisi sanoa, että onnistuimme yhdessä tämän leirikokemuksen luomisessa.