Varaa majoitus

Suurten tarinoiden kylä

Tarina kertoo, että jättilaiset olivat kulkemassa Piispalan kautta Lappiin, kun yhden selässään kantama kivisakki repesi ja kivet putosivat järveen. Tästä syntyi Kivijärvi, jonka rantaan Piispalakin ajan myötä rakentui. Piispalassa puolestaan asui niin suuria ihmisiä, että lonkka ulottui lattialla maatessa kolmannen hirsikerran kohdalle ja karja oli vähintään yhtä rotevaa. Huhutaan, että Piispalan Jauhoniemi sai nimensä valkeasta rantahiekasta tai siitä, että Jauhoniemen hovissa keitettiin soppaa perunoista ja jauhoista. 

Kun Hämäläiset taannoin ottivat seudun erämaikseen, oli Piispala mannerta ja veden pinta nykyistä huomattavasti korkeammalla. Alavat maat kasvoivat lehtipuuta ja nykyinen Jauholampi oli vielä Kivijärven lahti. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi määräyksen Pohjois-Savon ja Keski-Suomen pysyvästä asuttamisesta ja Savon liikaväestö hakeutui Piispalan alueelle. Hämäläiset luopuivat hieman vastahakoisesti erämaistaan, eikä heistä jäänyt ketään uudisasukkaiksi Kivijärven seudulle.  

Piispala sai nimensä piispasista, joita asui kylällä jo 1700-luvulta, mutta kylästä on käytetty myös Jauhotörmä-nimitystä 1500-luvun lopulla. Alue oli Upplannin lippukunnasta olevien huovien asuttama, mutta huovit ajautuivat riitoihin kivijärveläisten kanssa ja heidät haluttiin pois alueelta. Nuijasodan päätyttyä alkoivat pahat katovuodet ja Jauhoniemi autioitui moneksi vuodeksi, mutta väkiluku alkoi hiljalleen taas lisääntyä ja Jauhoniemessä oli asukkaita 1800-luvun lopussa n. 400.

”Piispala sai nimensä piispasista, joita asui kylällä jo 1700-luvulta.”

 

Koulusta nuorisokeskukseksi

Väkiluvun kasvun myötä kylään alettiin vaatia koulua ja alakansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1927. Piispala kuului Kivijärveen vuoteen 1934 asti, jolloin Kannonkoskesta tuli itsenäinen kunta. Kannonkosken kunnanhallitus päätti vuonna 1937 rakentaa oman koulurakennuksen Jauhoniemeen, joka nousi Piispalan talon läheisyyteen Enso Gutzeitin lahjoittamalle tontille. Rakennus tuhoutui kuitenkin tulipalossa jo ennen valmistumistaan ja tilalle rakennettiin uusi koulu samoilla piirustuksilla. Nykyään tuo rakennus tunnetaan ruokalarakennuksena Piispantupana. Koulun rakentamisen jälkeen alettiin käyttää yleisesti Piispala-nimeä ja koulun vihkiäiset olivat vuonna 1938. Piispalassa oli 32 koululaista ja pisin koulumatka oli 7 kilometriä. Osa oppilaista asui järven takana ja heille järjestettiin venekyyditys kouluun ja osalle avustusta jalkineiden ostoon. 

Koulu joutui uudenlaiseen käyttöön, kun Valamon munkit tulivat talvisotaa evakkoon Piispalaan vuonna 1940. Lähtö Valamosta oli raskas koettelemus ja sen seurauksena 27 munkkia ja 12 nunnaa kuoli evakossa ja osa heistä lepää Kannonkosken kirkkomaassa. Myöhemmin munkit muuttivat Heinävedelle Valamon luostariin ja nunnat läheiseen Lintulan luostariin ja koulutoiminta jatkui aktiivisena taas sotien jälkeen. Oppilaita oli enimmillään 40, mutta 60-luvulla oppilasmäärä alkoi laskea väen muuttaessa asutuskeskuksiin ja Ruotsiin. Piispalan koulupiiri lakkautettiin kunnanhallituksen päätöksellä vuonna 1966, kun oppilaita oli enää 15 ja Piispalan koulu vaipui Prinsessa Ruususen uneen. Unta häiritsi vain kesän aikaan pidetyt leirit ja kurssit.

Hiljaista aikaa kesti viitisentoista vuotta, kunnes Piispala sai lähtölaukauksen uudistuvaan toimintaansa ETY-konferenssista Helsingissä vuonna 1975. Siellä päätettiin perustaa nuorisokeskusverkosto edistämään nuorisotoimintaa ja Piispala valittiin yhdeksi viidestä toimijasta. Nykyisin maassamme toimii yhdeksän Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa nuorisokeskusta ympäri Suomea.

”Osa oppilaista asui järven takana ja heille järjestettiin venekyyditys kouluun ja osalle avustusta jalkineiden ostoon.”

 

Kasvu kohti monipuolista hyvinvointikeskusta

Piispala aloitti toimintansa kansainvälisenä kurssi- ja leirikeskuksena vuonna 1982 laajojen uudistusten myötä. Koulurakennukseen jätettiin uudistuksessa komeat rakennusta tänäkin päivänä koristavat hirsiseinät ja alueelle rakennettiin lisäksi asuntoja, talviasuttavia mökkejä, kokoustilat ja rantasauna. Toiminnan vilkastuessa alueesta rakentui merkittävä leirikoulukeskus ja toiminta laajeni entisestään tenniskentän, uusien majoitus- ja huoltotilojen rakentamisen myötä.

90-luku jatkui suurten investointien kautena ja vuosikymmen aloitettiin suurella yli 10 000 leiriläistä keränneellä partiolaisten kansainvälisellä Tervasleirillä. Piispalaan rakennettiin päärakennus, josta löytyivät mm. liikuntasali, kahvio, luento-, askartelu- ja toimistotilat sekä kuntosali ja pian majoitustilat lisääntyivät lähes 100 vuodepaikalla, kun alueelle rakennettiin 4 paritalomökkiä ja 10 huoneen rivitalo. Uusien investointien ja toimintamallien avulla Piispalan käyttöaste ja kannattavuus kääntyivät selvään nousuun ja vuonna 1995 Piispalasta tehtiin kunnanvaltuuston päätöksellä kunnallinen liikelaitos. Näin Piispala aloitti toimintansa Kannonkosken kunnan omistamana itsenäisenä tulosyksikkönä.

2000-luvulla alueelle rakentui suuri jää- ja uimahallirakennus PiiSpa, joka sisälsi myös keilahallin, kuntosalin ja kokoustilat ja mahdollisti toiminnan suuntaamisen myös urheilujoukkueiden ja eri lajiliittojen käyttöön. Piispala aloitti yhteistyön Suomen Jääkiekkoliiton kanssa ja on toiminut pitkään liiton virallisena yhteistyöleirikeskuksena järjestäen vuosittain lukuisia jääkiekkoleiriä, -turnauksia ja tapahtumia. Majoitusrakennukset Ketunkolo ja Oravanpesä rakennettiin majoituskapasiteetin lisäämiseksi vuonna 2005. Myöhemmin alueelle nousivat kuplahalli, majoitus- ja kokoustilat sisältävä Piispanhattu sekä pieneläinkoti Pihka, jolle myönnettiin luonto- ja maaseutuympäristöön perustuvaan toimintaan pohjautuva Greencare-laatumerkki vuonna 2018.

Tänä päivänä Piispalasta on kasvanut monipuolinen vapaa-ajan, liikunnan ja hyvinvoinnin keskus, joka palvelee useita eri kohderyhmiä valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Noin 40 vuodessa olemme saavuttaneet asemamme Suomen suosituimpana leirikoulukeskuksena ja toiminnallemme on myönnetty 2018 yhteiskunnallisen yrityksen merkki.